Camping @ The Great Ocean Road

Pääsiäispyhät vietimme Great Ocean Roadin varrella telttailen. Alkuperäinen suunnitelmamme oli vuokrata auto ja lähteä reissun päälle kahdestaan Linnin kanssa  mutta kun kuulimme, että vaihtarikaverimme Amelie, hänen poikaystävänsä ja heidän kaverinsa olivat myös lähdössä samaan suuntaan päätimme liittyä heidän joukkoonsa. Ja hyvä, että liityimme-meillä oli aivan huippu hauska viikonloppu noin 15 hengen porukassa. Perjantai-aamuna meidät siis poimittiin kyytiin tästä meiltä ja ajoimme kolme tuntia Melbournesta Great Ocean Roadin puoliväliin, jossa telttailimme samalla camping-alueella seuraavat kolme yötä. Great Ocean Road on siis n.300 kilometriä pitkä rannikkotie joka kulkee Melbournesta Adeleideen, jonka varrella on hienoja rantoja, söpöjä pikkutowneja, ja  aivan upeita maisemia. 

Takastulomatkalla pysähdyimme 12 Apostolin kohdalla, joka on varmasti tunnetuin nähtävyys Great Ocean Roadin varrella.

Apostoleita on nimestä ("The 12 Apostles") huolimatta vain seitsemän.

Viikonloppu meni hyvin rennoissa merkeissä. Me grillailimme (joka ensimmäisenä iltana tuotti vähän ongelmia kun meidän 20 makkaran paketista jäi syömäkelpoiseksi kolme makkaraa muiden tiputtua puutikulta suoraan grilliin haha), pelasimme, söimme, joimme, ja nautimme hyvästä seurasta. Juttelimme Linnin kanssa, että oli kyllä tosi hyvä, että emme lähteneet telttailemaan kahdestaan sillä olisimme olleet niin pulassa ilman mitään varusteita ja viihdykkeitä. Tuolla porukalla kun oli kaikki mitä muutaman päivän camping reissuun tarvitaan-oli pelejä ja leikkejä, katos, kylmäboksit (jotta juotavat pysyvät kylmänä, tärkeää), ylimääräisiä makuupusseja (jotka tekivät maalla nukkumisesta hieman mukavampaa) etc. Jopa meidän 12 dollarin teltta pysyi pystyssä koko viikonlopun ajan. Näimme myös villieläimiä viikonlopun aikana, kun camping alueen vieressä chillaili iltaisin kymmenittäin kenguruita ja takastulomatkalla bongasin autosta muutaman eukalyptuspuussa chillailevan koalan. 

Tuo grilli tuotti hetkittäin hieman päänvaivaa (huom. taustalla minun ja Linnin 12 dollarin sininen kaunotar).

Linn innoissaan kun ruoka vihdoin  päätyy hänen suuhunsa grillin pohjan sijaan :)

Viikonlopun kuntoilu-kymmenen minuutin kävely viereiselle jyrkänteelle.

Meidän iloinen grilli.

Bongaa koala.

Sää oli melko suotuisa, hieman vesisadetta öisin (jonka telttamme händlasi myös ongelmitta) ja pieni kuuro yhtenä päivänä mutta muuten ihan ok. Täällä kun on syksy virallisesti alkanut, joten niitä hellepäiviä on turha enää odotella. Aamuisin töihin kävellessä on lämpötila siinä 8 asteen kieppeillä ja päivisin se nousee about 18 asteeseen. Nyt vaan kun ehti jo tottua älyttömiin helteisiin, tuntuu 18 astetta kylmältä (vaikkakin Suomessa sellaisessa säässä kaivaisi melkein bikinit esille haha). Pahin on kuitenkin se, että sisällä täällä kämpässä on niiiiin kylmä. Täällä kun ei nuo eristykset ole taloissa ihan samaa luokkaa kun kotona, joten kun ulkona on kylmä on sisällä melkein yhtä kylmä. Tuntuu, että siitä on vain muutama viikko kun hikoilimme kuin pienet porsaat täällä sisällä ja nukuimme parvekkeenovi auki ja tuuletin täydellä teholla, ja nyt saa nukkua villasukat, huppari, fleecehousut ja tuplapeitot päällä. Ja pahin on meidän kylpyhuone, joka on kun kylmäkaappi jääkylminä lattioineen.  Tämä muutos siitä helteestä tähän syyssäähän meni niin nopeasti, että tuntuu, että muutaman päivän sisällä sai heittää sortsit kaapin pohjalle ja ottaa esille kaulahuivi, pipo ja hanskat. Nyt kun yksi vuodenaika on ohi ja toinen alkanut, tuntuu siltä, että todellakin olemme olleet täällä jo melko kauan. Muistelimme eilen kaikkea mitä olemme tämän matkan aika nähneet ja kokeneet, kaikkia niitä rantapäiviä reissun alussa ja sitä jatkuvaa hellettä, joka tuntui jatkuvan ikuisesti, ja nyt se kaikki tuntuu melko kaukaiselta. Hassua miten ajantaju jotenkin reissatessa menee ihan sekaisin. 

Siitä puheenollen, olen taas pidentänyt hieman tätä reissua, ja lentoliput Suomeen (jotka nyt ovat kesäkuun alussa) vaihtuvat heinäkuun alkuun. Mutta sen lupaan olevan ehdoton limitti, enää en tuon jälkeen lykkää kotiinpaluuta. Pakkohan jokavuotiseen Ruissiin on ehtiä haha :)

KIITOS KIMI - F1 AUSTRALIAN GRAND PRIX 2013!

Noniin nyt on vihdoin luvassa vähän kuvia ja tekstiä meidän huikeasta formula viikonlopusta! Menimme siis katsomaan kisoja ilman mitään suurempia odotuksia. Lähdimme nauttimaan kivasta päivästä täynnä ohjelmaa, jonka kruunaisi jännät kaudenavaus kisat, mutta en ikimaailmassa olisi uskaltanut odottaa, että ilta päättyisi niin kuin se teki.  Jäämies Räikkönen sai meidät kaikki kolme (ja muut paikallaolevat suomalaiset myös) hullaantumaan ja olimme kaikki aivan hysteriassa kisojen puolestavälistä aina nukkumaanmenoon asti  :D.

Kisapäivä alkoi sillä, että tapasimme puoleltapäivin keskustassa, josta otimme ilmaisratikan kisa-alueelle Albert Parkiin. Heti paikalle tultuamme malasimme isot suomenliput molemmille poskille, ja ne keräsi kyllä katseita koko päivän ajan. Toiset osoitti sormella ja kuiskasi "Finland" kavereilleen, useat tuli eteen ja huuteli Kimi Räikköstä ja muutama hyvin epätietoinen luuli niitä Norjan lipuiksi. Ne tyypit oli kyllä aivan väärässä paikassa-niin kuin Norjalla edes olisi kuljettajia mukana kisoissa.  Oli kiva tunne kävellä ympäriinsä suomenliput poskilla, ja juttelimme päivän aikana, että toivottavasti voimme kantaa niitä ylpeinä koko kisan ajan (ettei kävisi niin, että Räikkönen esim ajaisi ulos heti ekalla kierroksella ja pyyhkisimme liput pois häpeissämme). Mutta niin ei tosiaan käynyt ja kisojen jälkeen juoksentelimme kun villivarsat ympäriinsä kisa-aluetta ja käänsimme poskemme Ferrari-takkia kantaville miehille, että he varmasti näkisivät meidän Suomen liput :) Suomessa olisimme varmasti saaneet turpaa muutaman kerran tuollaisesta käyttäytymisestä haha.

Kisa-alue oli todella iso ja sieltä löytyi kaikennäköistä viihdykettä. Oli formula-ja golfsimulaattoreita, nimmarinurkkausta, myyntikojuja, musiikkia, pelejä ja leikkejä lapsille, ruokaa, juomaa, eri kisoja ajoradalla ja kaikkea muuta mitä tarvitaan viihdyttääkseen innokkaita formulafaneja. 

Olimme hyvissä ajoin varaamassa paikat, joten saimme hyvät paikat aivan radan varrelta.

Luottavaisina korkeimmalla pallilla ennen kisan alkua.

Laura ja Marikki.

V8 Supercars-kisan varikkoa. F1 varikon lähettyville päästäkseen tarvitsi valitettavasti VIP-passin.

Lotus ständillä keräämässä vähän ilmaiskamaa, saatiin mm. tuollainen upea hilseshampoo lippis haha.

Radan läpi pääsi tuon veden ylittävän sillan avulla. 

Hieman kisa-aluetta.

Yleisöä seuraamassa V8 Supercars kisaa.

Ilmataidetta ennen kisan alkua.

Me pyörimme ympäriinsä ennen kisaa ja taisimmekin melkeen ehtiä koko radan ympäri, ennen kun oli aika tunkea ihmisjoukon keskelle ja varata hyvät paikat kisaa varten. Meillä oli general admission liput, jotka eivät siis päästäneet meitä itse katsomoihin, mutta olimme kaikki ihan yllättyneitä miten hyvät paikat me silti saimme. Ei siellä mitään katsomolippuja tarvitse, kun noillakin halvimmilla (50 euron) lipuilla saimme paikat aivan radan vierestä, juuri yhden mutkan kupeesta. Luulimme, että olisimme joutuneet katsomaan kisoja jostain taululta. Meillä oli siis aivan huippupaikat ja edessämme oli myös screeni, josta pystyimme seuraamaan kokonaistilannetta koko kisan ajan. Harmi vaan, että se screeni oli aika onnettoman kokoinen, joten piti kunnolla siristää silmiä, että näki ketä missäkin vaiheessa johtaa. Onneksi meidän takana oli kaksi mukavaa saksalaista jätkää, jotka selostivat meille kisan tapahtumia kun itse emme pysyneet mukana, ja sanoivat aina kun Räikkösen Lotus ajoi meidän ohitse (siinä lähes 300 kilometrin tuntivauhdissa on vaikea panna merkille kumpi musta-kultainen auto on kyseessä).

Olimme kaikki niin jännittyneitä koko kisan ajan, että jossain vaiheessa tuntui, ettei henki kulkenut kunnolla. Eikä se varmasti kaiken huutamisen ja karjumisen jälkeen edes kulkenutkaan. Kisan viimeisen vaiheen aikana, Räikkösen johtaessa, hyppelimme ja huusimme kuin mitkäkin hullut (sääliksi kävi vähän meidän vieressä olevia haha). On se hassua miten urheilu saa adrenaliinin virtaamaan. Kun kierroksia oli jäljellä neljä sanoivat saksalaiset, että Räikkösen voitto on varma hänen ylivoimaisen johtonsa ansiosta mutta me vastasimme, että kun kyse on suomalaisesta urheilijasta ei voi ikinä tietää, ja tuulettaa voi vasta sitten kun mustavalko lippu heilahtaa (suomalaisten hiipumisesta loppumetreillä kun on enemmän kuin yksi esimerkki).

Kisa alkamaisillaan ja jännitys huipussaan.

Suomi-tytöt

Siitä se lähtee!

Ferrarit tässä vaiheessa vielä johdossa.

Mutta sitten tuli Kimi!

Kunniakierros.

Jeeee!

Iloisia tyttöjä kisan jälkeen.

Voitonhyppy radalla.

Riehaantuneet suomalaiset löysivät helposti toisensa väkijoukosta :)

Kisan jälkeen lyöttäydyimme yhteen yhden toisen suomalaisporukan kanssa ja voitonjuhlat jatkuivat pikkutunneille saakka. Kaikenkaikkiaan aivan huippu päivä, ehdottomasti yksi kohokohdista tähän mennessä!

MEXICO NIGHT!

Viime lauantai-iltana meillä oli täällä meillä Fitzroyssa pieni Meksiko reunion. Monta meidän hyvää kaveria Meksikosta asuu nimittäin Melbournessa, joten päätimme Linnin kanssa järjestää bbq-juhlat ja saada kaikki kerralla saman katon alle. Kaikki yhtä lukuunottamatta pääsi paikalle, joten ilta oli tosi onnistunt.  Clare oli ystävineen myös visiitillä Sydneystä tuona viikoloppuna, joten emme olisi paljon parempaa seuraa voineet toivoa illalle. Ihana huomata, että vaikka Meksikostakin on jo kaksi vuotta, tuntuu siltä, että yhtään aikaa ei olisi kulunut kun näkee noita vaihtarikavereita. Ilta jatkui baarin tanssilattialla ja aamuun se ilta venyikin, aivan niin kuin Meksikossa. Sunnuntaina näimme vielä Claren ja hänen ystävänsä ennen kun he lensivät illalla takaisin Sydneyyn.

Meidän Meksiko perhe- kanadalainen Amelie edessä oikealla ja Clare takana oikealla, Melbournelaiset Kate, Cal, Michael ja Tessa, plus minä & Linn- iloiset emännät :)

Clare ja hänen ystävänsä Sydneystä.

Iloista porukkaa.

Linn ja aina yhtä pirtsakka Amelie.

Täällä meillä alkoi nyt Linnin kanssa neljän päivän pääsiäisloma, jeeej! Minä tosiaan sain töitä samasta kahvilasta kuin Linn, joten ahkerana työläisenä iloitsen lomasta kovin. Olenhan kuitenkin nyt ollut jopa viikon töissä, joten pieni loma tulee tarpeen haha :D Olen töissä siellä nyt maanantaista perjantaihin 7.30-13.30, joten työajat ovat täydelliset. Löytyy töitten jälkeen vielä paljon aikaa muuhun kivaan. Ensimmäinen viikko on mennyt tosi hyvin, mukavia työkavereita sekä asiakkaita. 

Loman kunniaksi olemme tänään tapaamassa muutamat kaverit ja menossa illalla tanssimaan. Huomenna lähdemme muutaman päivän road tripille Great Ocean Roadille. Se on tästä Melbournesta lähtevä n.300 kilsan pitkä rannikkoa pitkin menevä tie, jonka varrelta löytyy rantoja, upeita maisemia ja muuta kivaa. Meidän piti ensiksi vuokrata auto Linnin kanssa ja lähteä kahdestaan tien päälle mutta nyt lähdemmekin Amelien ja hänen kavereidensa kanssa. Odotan innolla viikonloppua, kiva lähteä hetkeksi taas reissun päälle ja telttailemaan. 

Hyvää & aurinkoista pääsiäistä!

Fitzroyn arkea

Kuukausi sitten koitti ilon päivä kun saimme vihdoin jättää taaksemme ne hostelliyöt (ainakin tältä erää) ja muuttaa oikeeseen asuntoon Fitzroyn kaupunginosaan, vain kymmenen minuutin päähän keskustasta.  Asumme nyt todella kivassa kahden makuuhuoneen asunnossa (minä ja Linn jaamme huoneen) kolumbialaisen jätkän kanssa ihan huippu sijainnilla. Emme oikeastaan olisi voineet löytää parempaa kotia, joten meillä kävi todella tuuri. Tässä kompleksissa on jopa oma pieni uima-allas, jossa olemme jo ehtineet ottaa muutaman yöpulahduksen, mutta parasta tässä on kuitenkin tämä sijanti. Sadan metrin päässä on vilkas Brunswick katu, joka on ehdottomasti yksi suosikkikaduistani Melbournessa. Olemme jo löytäneet suosikkikahvilan, jossa on tultu hengattua ilmaisen wifin takia vähän liiankin paljon, ja kantabaarin, jossa on juotu yhdet jos toisetkin siiderit baarin vähän liiankin mukavilla sohvilla.

Taaimmaiset rappuset ylös ja ollaan meidän terassilla.

Tämä uima-allas on ollut monen 35 asteisen päivän pelastus.

Sisäpiha.

Meidän kämppää.

Terassi ja grilli, jota emme tosin vielä ole testanneet.

Kamera on ollut tosi laiskasti käytössä lähiviikkoina mutta lauantaina teimme pienen kävelylenkin tässä meidän hoodeilla ja muistin kerrankin ottaa kameran mukaan, joten alla hieman random otoksia lauantailta.

Viereinen Carlton Gardens puisto.

Täältä löytyy yksi jos toinenkin jännä rakennus.

Muutaman korttelin päässä oleva Lygon street, joka on täynnä kahviloita ja ravintoloita.

Taustalla näkyy CBD.

Melbourne Museum vasemmalla ja The Royal Exhibition Building oikealla.

Hieno Exhibition rakennus.

Brunswick street.

Seinäkirjoituksia ja graffitia löytyy täältä joka kadunkulmasta.

Brunswick.

Brunswick.

Meidän vakkarikahvila.

Secondhand-shoppailua.

Brunswick.

Töiden kanssa on asiat vielä(kin) vähän auki. Etsin kuumeisesti töitä muutaman viikon ja sain lopulta töitä yhden vuokravälitysfirman kautta, he tarvitsivat keittiöapulaisia messukeskukseen. Olen yhden vuoron siellä nyt tehnyt (senkin vuoron saadakseni jouduin soittamaan pomolle kolmena peräkkäisenä päivänä) ja se meni ihan ok. Työ ei mikään huippu ole mutta palkka on hyvä ja koska on kyse ainoastaan muutamasta kuukaudesta voin hyvin tehdä tuollaista työtä. Ainoa ongelma on vain se, että se pomo on niin epäjärjestelmällinen ja työvuoroja on hankala saada. Pitää soitella sinne jokatoinen päivä ja muistuttaa itsestään saadakseen vuoroja. Joten koska tuo vaikuttaa aika toivottomalta olen hakenut muutakin työtä,  ja huomenna minulla onkin koevuoro yhdessä kahvilassa, joten peukut pystyyn, että saisin sen!

Muuten olemme tehneet piknikkejä viereisiin puistoihin, käyty leffassa (katsomassa "The Silver Lining Playbooks"-suosittelen!), oltu rannalla muutama kerta, juotu latteja eri kahviloissa, käyty iltamarkkinoilla ja muuten vaan naatiskeltu tästä lämmöstä. Tämä kesä on täällä ollut erityisen kuuma, ilmeisesti 80-luvulla ollut viimeksi tällaiset helteet Melbournessa. Kauheesti koitamme olla valittamatta mutta kun hiki rupeaa valumaan heti kun astuu suihkusta ulos, on vaikea välillä pysyä yhtä positiivisena. Eilen mittari näytti +35 mutta nyt loppuviikoksi pitäisi lämpötila laskea reiluun kahteenkymmeneen asteeseen...en malta odottaa. Maaliskuuhan on täällä kalenterivuoden perusteella ensimmäinen syyskuukausi mutta kuulemma huhti-/toukokuussa alkaa vasta kunnolla lämpötilat laskemaan.

Iltamarkkinoilla kanadalaisen vaihtarikaverimme Amélien kanssa, joka myös asuu Melbournessa tällä hetkellä.

Artisan market.

Suomalainen vaihtarikaverimme Laura on ystävänsä kanssa reissannut Aasiassa muutaman kuukauden ja he saapuivat Melbourneen viime viikon lopulla, joten olemme Linnin ja Tessan (australialainen vaihtarikaveri) kanssa näyttäneet heille kaupunkia ja hieman yöelämää. Lauantaina pidimme piknikin puistossa, jonka jälkeen ilta jatkui tanssien aamutunneille asti. Sunnuntaina Tessa otti meidät hieman Melbournen ulkopuolella olevalle viinitilalle, jossa saimme maistella viinejä. Taisimme kaikki huomata, että viinimaistelu ja pieni krapula ei ole mikään idyllinen yhdistelmä haha. Mutta päivä oli muuten todella onnistunut ja illalla menimme vielä Tessan äidin luokse illalliselle.

Tessa, Laura ja Marikki.

Domaine Chandonin viinitila.

Lentoliput kotiin on nyt muuten vaihdettu, kotiinpalu koittaa 5.kesäkuuta! (eikä huomenna niin kun alunperin oli suunnitelmissa).  Joten kun pakenin Suomen talvea lokakuussa pakenen kesäkuussa Australian talvea suoraan Suomen kesään.Välillä tuntuu siltä, että helposti voisin olla täällä vielä kauemmin mutta on se Suomen kesä kuitenkin niin kivaa aikaa, että en halua missata sitä.

Ainiin ja alla pieni vinkki siitä mikä odottaa minua, Lauraa ja Marikkia sunnuntaina!!